Anna Mikkonen
Lapset ja perheet on huomioitava varautumisessa
Lapset kärsivät häiriö- ja kriisitilanteissa usein muita ryhmiä enemmän, koska eri kehitysvaiheissa lapset ovat huomattavasti aikuisia alttiimpia ympäristön muutoksille. Lapset ovat riippuvaisia aikuisista, he ymmärtävät tilanteet eri tavoin kuin aikuiset ja heidän vaikutusmahdollisuutensa ovat rajalliset. Maahanmuuttajaperheiden ja –lasten avun saantia voivat lisäksi kriisitilanteessa vaikeuttaa esimerkiksi kielimuuri, sosiaalisten verkostojen puute ja epävarma maassaolostatus.
Olipa kyseessä suuronnettomuus tai pitkittynyt myrsky, on häiriötilanteella lähes aina vaikutuksia lapsiin: vaikutukset voivat olla suoria tai välillisiä esimerkiksi vanhempien, koulun tai median kautta. Lasten reaktioihin kriisitilanteissa vaikuttavat muun muassa perheen ja yhteisön suoja tai sen puute sekä mahdolliset aikaisemmat traumaattiset kokemukset. Koronapandemia on osoittanut, kuinka sama kriisi voi kohdella eri väestöryhmiä hyvin eri tavoin.
Suomessa ollaan häiriöihin varautumisessa, turvallisuudessa sekä viranomaisten, järjestöjen ja vapaaehtoisten yhteistyössä erittäin pitkällä. Pelastakaa Lapset –järjestön varautumisessa ja valmiussuunnittelussa keskitymme lasten ja perheiden kohtaamiseen ja tukemiseen erilaisissa kriisitilanteissa, koulutamme vapaaehtoisia toimimaan kriisitilanteissa ja avaamme tarvittaessa lapsille ja perheille turvallisia tiloja viranomaistoimien tueksi.
Lapset kriiseissä –selvityksen löydöksiä
Kaipasimme työmme tueksi lisätietoa lapsista ja perheistä kriisitilanteissa. Niinpä kartoitimme kantasuomalaisten sekä Suomeen muuttaneiden lasten ja perheiden huomioimista varautumisessa. Lapset kriiseissä -selvityksessä (2021) huomattiin, että lapset ja perheet jäävät kansallisella tasolla valmius- ja pelastussuunnitelmissa usein osaksi yleistä haavoittuvien ryhmien kategoriaa eikä niissä avata, miten lapset käytännössä huomioidaan. Lasten turvallisuuden painottaminen jää asiaan erikoistuneiden viranomaistahojen varaan. Maahanmuuttajataustaisten ja erikielisten lasten ja perheiden huomioimisesta varautumisessa ja valmiussuunnittelussa oli vaikea löytää materiaalia.
Selvityksen valossa vaikuttaa siis siltä, että lasten ja perheiden sekä eri kieliryhmien huomioimisessa varautumisessa läpileikkaavasti on vielä tehtävää. Toisaalta lasten, perheiden ja eri kieliryhmien lisääntyvä huomioiminen normaalioloissa vaikuttaa yleensä myönteisesti myös poikkeusoloissa. Selvitystyötä aiheen parissa on jatkettava, jotta voidaan kartoittaa laajemmin turvallisuusalan toimijoita, alueellisia ja paikallisia eroja sekä erityisryhmiä.
Toimintamalleja ja ehdotuksia lasten ja perheiden huomioimiseksi häiriötilanteissa
Selvityksen yksi havainto oli, että valmiussuunnitelmiin tarvitaan konkreettisia ohjeita lasten ja perheiden kohtaamiseen ja huomioimiseen. Monet kunnat ja erityisesti koulut huomioivatkin varautumisen lasten ja nuorten näkökulmasta, jotta kouluissa on valmius toimia äkillisissä tilanteissa. Psyko-sosiaalisen tuen suunnitelmat voivat olla tässä yksi tärkeä työväline.
Kriisitilanteissa lapset ja nuoret tarvitsevat oikeaa, turvallista ja ymmärrettävää tietoa. Valmiussuunnitelmiin olisikin hyvä kirjata, miten lapsille viestitään kriisin aikana. Vanhemmat ja muut lapsen tukiverkot taas tarvitsevat usein tukea, jotta he pystyvät auttamaan lapsia. Kouluilla, päiväkodeilla ja järjestöillä on tärkeä rooli viranomaistiedon välittäjinä lapsille, jotta se sopii eri-ikäisille lapsille ja saavuttaa nuoria myös verkossa. Maahanmuuttajajärjestöillä ja kulttuuritulkeilla voisi olla tärkeä rooli kriisitilanteen erikielisessä ja eri kohderyhmille suunnatussa viestinnässä.
Eri puolilla maata alueelliset valmiuskeskukset ja evakuointikeskukset voivat koota häiriötilanteessa viranomaiset, järjestöt ja vapaaehtoiset tuottamaan alueen asukkaille tietoa ja palveluja. Fyysisen avun lisäksi on oleellista, että keskuksissa tarjotaan psyko-sosiaalista tukea ja lapsille sekä perheille oma, turvallinen tila.
Kaikessa varautumisessa on tärkeää huomioida päätösten ja toiminnan vaikutukset lapsiin. Lapsivaikutusten ennakko- ja jälkiarviointia olisi hyödyllistä soveltaa myös eri toimijoiden valmiussuunnitelmiin. Lasten ja nuorten osallistamista varautumisen ja turvallisuuden suunnitteluun ja päätöksentekoon ei ole Suomessa vielä juurikaan tehty, ja siinä viranomaiset, koulut ja lapsijärjestöt voisivat tehdä yhteistyötä. Varautumisen kentällä on halukkuutta toimia lapsijärjestöjen kanssa, ja yhteistyötä on tehtykin. Kuulemalla lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia valmiudesta ja turvallisuudesta voimme parantaa koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Anna Mikkonen
Asiantuntija (varautuminen)
Pelastakaa Lapset ry
Lähteet
Lapset kriiseissä – Selvitys lasten haavoittuvuudesta ja asemasta varautumisessa ja häiriötilanteissa (2021).
Selvityksessä tarkasteltiin viranomaisjulkaisuja, akateemisia tutkimuksia sekä eri lapsitoimijoiden materiaaleja. Lisäksi selvitykseen haastateltiin kahtatoista viranomaisia, tutkijayhteisöä ja järjestötoimijoita edustavaa asiantuntijaa Suomesta ja Euroopasta, ja teetettiin pienehkö kysely asiantuntijoille Suomessa. Selvitykset ja haastattelut on tehty keväällä 2021.
Avainsanat: lapset, perheet, maahanmuuttajat, varautuminen, valmiussuunnittelu, osallisuus, turvallisuus
