Kokonaisturvallisuuden muisti

Kokonaisturvallisuuden saralla on tapahtunut viime vuosina paljon. Kehitystä on tapahtunut – mikä hienointa – myönteiseen suuntaan. Vuonna 2013 suomalaisen varautumisen konseptiksi hyväksytty kokonaisturvallisuuden malli on osoittanut jo ensimmäisinä vuosinaan erinomaisuutensa paitsi kansallisesti myös kansainvälisesti. Varautumisen mallimme keskeisimmät vahvuudet, kaikki toimijat mukana ja yhteiset suunnittelu- sekä johtamisperusteet, luovat hyvän lähtökohdan vastata yhä moniulotteisempiin turvallisuusuhkiin.

Suomalaisen varautumisen malli ei toki ole syntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana, taustat ulottuvat toisen maailmansodan aikaisiin kokemuksiin ja sotien jälkeiseen kehitykseen turvallisuusympäristössämme ja yhteiskunnassamme. Turvallisuuskomitean ensimmäinen edeltäjä oli puolustusneuvosto, joka perustettiin vuonna 1924. Se käsitteli tasavallan presidentin johdolla valtakunnan puolustusta laaja-alaisessa kokoonpanossa. Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksen myötä puolustusneuvoston tehtävät jakautuivat ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ministerivaliokunnalle (UTVA) ja Turvallisuus- ja puolustusasiain komitealle siten, että jälkimmäisen tehtäväksi tuli varautumisen kehittäminen kokonaismaanpuolustuksen näkökulmasta. Samaa tehtävää jatkaa Turvallisuuskomitea kokonaisturvallisuuden viitekehyksessä ja yhä laaja-alaisemman jäsenistön myötä.

Turvallisuuskomitean sihteeristön ensimmäinen edeltäjä oli puolustusneuvoston sihteeristö, jonka kokoonpano määriteltiin vuonna 1958. Sitä seurasi vuodesta 2000 lähtien Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö, ja edelleen kolme vuotta sitten annetun asetuksen jälkeen Turvallisuuskomitean sihteeristö. Nykyinen sihteeristö on aiempaa laajapohjaisempi. Päätoimisten sihteerien lisäksi uudessa kokoonpanossa toimii sivutoimisia sihteereitä eri hallinnonaloilta, tällä hetkellä kaikkiaan yhdeksän, edustaen seuraavia toimijoita: Huoltovarmuuskeskus, Suomen Pelastusalan keskusjärjestö, Valtioneuvoston kanslia, valtiovarainministeriö, sisäministeriö, puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja Tulli. Yhteyshenkilöitä on asetettu lisäksi Kyberturvallisuuskeskuksesta ja Poliisihallituksesta.

Turvallisuuskomitean sihteeristö on valtioneuvoston yhteinen palvelu, joka on kaikkien Turvallisuuskomitean jäsenten käytössä tasapuolisesti. Se toimii sihteeristönä myös valmiuspäällikkökokoukselle ja valmiussihteerikokoukselle, jotka käytännössä muodostavat laajan varautumisen ja kriisijohtamisen asiantuntijaverkoston. Tämä järjestely on peräisin jo vuodelta 1978. Valtioneuvoston valmiusfoorumien yhteinen sihteeristö tuottaa synergiaa varautumisen ja valmiusasioiden valmisteluun.

Kokonaisturvallisuutta toimeenpannaan käytännössä turvallisuustoimijoiden kenttätyönä ja kansalaisten omatoimisena varautumisena. Kokonaisturvallisuuden yhteensovittaminen valtioneuvostotasolla jää usein kansalaisille varsin näkymättömäksi. Pyrimmekin kehittämään viestintää ja samalla lisäämään tietoisuutta kokonaisturvallisuudesta ja sitä kautta myös parantamaan yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. On lähes paradoksaalista, että osaamme oikein hyvin kertoa ulkomaisille delegaatioille miksi mallimme toimii ja mitkä ovat suomalaisen turvallisuusyhteistyön vahvuudet, mutta kansalaisviestintä jää vähemmälle.

Tulevana Suomen 100-vuotisjuhlavuotena tavoitteemme on tuoda yhdessä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa kokonaisturvallisuuden viestintää paremmin esille. Sitä odotellessa suosittelen tutustumaan esimerkiksi tämän verkkosivuston Turvallisuuskomitean jäsenten blogikirjoituksiin sekä Turvallisuuskomitean seminaarijulkaisuihin ja muuhun materiaaliin. Lisää tuotetaan myös syksyn mittaan, joten muista käydä sivustollamme.

Pääsihteeri Vesa Valtonen

Turvallisuuskomitean sihteeristö