Kokonaisturvallisuus tositestissä
Vuosien ja vuosikymmenien varrella on Suomessa harjoiteltu lukemattomia kertoja erilaisia yhteiskunnan laajoja häiriötilanteita varten. Olemme harjoitelleet pandemiaskenaariotakin ja olleet pari kertaa viimeisinä kahtena vuosikymmenenä tositilanteessa sellaisten häiriötilanteiden kanssa (sikainfluenssa, SARS). Kansainvälinen terveysjärjestö WHO on julistanut meneillään olevan koronavirustilanteen myös pandemiaksi. Silti tällaisessa nykyisessä tilanteessa emme ole vielä olleet. Valmiuslain toimivaltuuksia on ensimmäistä kertaa ollut pakko ottaa käyttöön, kun normaaliolojen lainsäädännöllä ei ole saatu aikaan riittävää vaikutusta.
Aiemmat pandemiat ja niihin varautuminen eivät ole antaneet meille riittäviä kykyjä vastata koronaviruspandemiaan. Covid-19 viruksen tarttuminen väestössä ja sen vaikutukset väestöön eivät noudata samoja periaatteita kuin influenssassa. Teemme parhaillaankin mallintamistyötä, jotta osaisisimme varautua koronaviruksen leviämiseen Suomessa riittävällä voimalla ja oikeaan aikaan. Alkuvaiheen työ on keskittynyt taudin torjuntaan ja leviämisen hidastamiseen. On erittäin tärkeää, että taudin ilmenemishuippua saataisiin tasattua, jotta erityisesti terveydenhuollon resurssit riittäisivät taudin ilmenemishuipun aikaisen potilasmäärän hoitamiseen. Sairaaloissamme on lähtötilanteessa hyvä kapasiteetti, mutta jos potilaiden määrä kasvaa nopeasti hyvin suureksi, olemme vaikeassa tilanteessa sairaalaresurssienkin kanssa.
Lähtökohtaisesti meillä Suomessa on varauduttu pandemiaan hyvin. Kansallinen pandemiasuunnitelma on päivitetty pari vuotta sitten. Erittäin tärkeässä materiaalisessa varautumisessa ensisijainen vastuu tarvikkeiden riittävyydestä on kaikilla toimijoilla. Valtion varmuusvarastossa on yleisesti ottaen tarvikkeita hyvin. Sosiaali- ja terveysministeriö on juuri tehnyt päätöksen, että Huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastoja aletaan ottaa käyttöön.
Yhteistyö esimerkiksi edellä mainitun Huoltovarmuuskeskuksen kanssa on ollut erinomaista. Kokonaisturvallisuuden mallin mukainen yhteistyö viranomaisten kesken nouseekin nyt arvoon arvaamattomaan. Onneksi meillä Suomessa olemme jo pitkään tehneet poikkihallinnollista tiivistä yhteistyötä varautumisessa ja valmiussuunnittelussa. Mukana valmiuden toteutuksessa ovat heti alusta alkaen elinkeinoelämä ja järjestöt.
Tämän häiriötilanteen hoitamiseksi oli myös erinomaista, kun Valtioneuvosto tasan vuosi sitten asetti Poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan. Olemme ehtineet jo vuoden ajan analysoida hallinnonalan valmiutta ja sen keskeisiä korjaustarpeita ja käyneet tiivistä keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän keskeisten edustajien kanssa tarvittavista toimenpiteistä.
Sosiaali- ja terveysministeriössä olemme vahvistaneet kansliapäällikön tukea tilanteen johtamiseen perustamalla valmiusjohtoryhmän. Lisäksi olemme tarkastaneet ministeriön sisäistä työnjakoa tietyiltä osin. Muun muassa valmiusyksikön tehtävissä korostuvat nyt kansallisen tilannekuvan luominen, materiaalisen valmiuden järjestelyt ja pidemmän aikavälin valmiussuunnittelu eli ennakointi. Valmiusyksikkö tuottaa tietoa erityisesti ministeriön johtoon sekä Valtioneuvoston tilannekeskukseen. STM konsernin sisällä tehdään erittäin tiivistä, lähes jatkuvaa yhteistyötä hallinnonalan laitosten kanssa. THL on ollut paljon asiantuntijaorganisaationamme julkisuudessakin. Sen lisäksi tarvitsemme erittäin paljon Fimeaa, Työterveyslaitosta, Valviraa ja STUKia. Olemme erittäin iloisia hallinnonalan laitosten tahdosta tarjota myös henkilöresurssejaan ministeriön käyttöön tässä tilanteessa.
Yhteistyö eri toimijoiden kesken onkin erityisen kriittinen tekijä, kun haluamme voittaa koronavirukseen liittyvän häiriötilanteen mahdollisimman pienin vaurioin. Ennusteiden mukaan tämä ei ole pikajuoksu, vaan pikemmin tämän vuoden maraton. Uusimpien ennusteiden mukaan taudin ruuhkahuippu on vasta myöhemmin keväällä, varsinkin jos torjuntatoimemme ovat riittävät. Voimia siis tarvitaan.
Kirsi Varhila
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö