Kokonaisturvallisuutta yhdessä #11: Uusi ilmastolaki

Suomi on sitoutunut vahvasti sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Yksi keskeisimpiä lupauksia, joita Suomi on antanut tähän liittyen, on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämän tavoitteen Suomi on siis vahvasti kansainvälisesti myös eteenpäin viestinyt. Tavoitteen saavuttamiseksi Suomen ilmastolakia ollaan nyt muuttamassa.

Ilmastolain uudistuksen tavoitteena on vahvistaa ilmastopolitiikan puitteet ja tehostaa toimenpiteiden suunnittelua, sekä vahvistaa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lakiin tullaan lisäämään uusina tavoitteina hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035, ja nielujen vähentämistavoitteet sekä päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Myös pitkän aikavälin päästövähennystavoite vuodelle 2050 päivitetään. Tarkoitus on, että lakiin sisällytettävät tavoitteet olisivat linjassa Pariisin sopimuksen kanssa ja vastaisivat siten Suomen oikeudenmukaista osuutta globaalin ilmastopäästöjen vähentämisessä.

Voimassa oleva ilmastolaki velvoittaa vain valtion viranomaisia. Yleinen, lain tavoitteiden edistämisvelvoite laajenisi tässä tapauksessa valtion viranomaisista myös kunnallisiin viranomaisiin. Edistämisvelvoite koskisi siis sekä kuntia että maakuntia. Monet kaupungit ja kunnat sekä maakunnat ovat jo laatineet ilmastostrategioita omasta aloitteestaan, tai toteuttaneet ilmastonmuutosta hillitseviä ja sopeutumista edistäviä toimia.

Ilmastolain valmistelussa on kuultu poikkeuksellisen laajasti erilaisia sidosryhmiä ja kansalaisia. Yhtenä keskeisenä kohderyhmänä kuulemisissa ovat olleet nuoret. Ilmastotoimien oikeudenmukaisuus on noussut keskusteluissa vahvasti esiin. Ilmastolaissa olemmekin vahvistamassa tiedonsaantia ja osallistumista. Saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi on ollut esillä saamelaiskäräjien ehdotukset saamelaiskulttuurin edistämisen ja saamelaisen ilmastoneuvoston kirjaamisesta lakiin.

Tavoitteenamme on, että ilmastolaki saadaan voimaan ensi vuoden aikana. Ekologisen kestävyyden nousu taloudellisen kestävyyden ja sosiaalisen kestävyyden rinnalle, ja osana myös yhteiskunnan turvallisuutta, on vahvasti nousussa. Tästä asiasta meillä on paljon tietoa, ja ilmastolaki tulee tarjoamaan meille työkaluja sille, kuinka me voimme myös tässä tapauksessa tehdä yhteiskunnastamme turvallisemman.

Juhani Damski
Kansliapäällikkö
Ympäristöministeriö