Kokonaisturvallisuutta yhdessä #17: Kriiseihin varaudutaan turvaamalla julkisen talouden kestävyyttä

Kokonaisturvallisuuden kannalta yhdeksi ratkaisevaksi tekijäksi koronaepidemian hallinnassa muodostui Suomen taloudellinen asema ja valtion hyvä pääsy velkamarkkinoille kriisin käynnistyessä. Koronakriisin hallinnassa tarvittavat taloudelliset panostukset eivät olisi olleet mahdollisia ilman sitä jo normaaliaikana tehtyä työtä, jolla on huolehdittu talouden toimintaedellytyksistä ja julkisesta taloudesta. Talouden kasvuedellytysten vahvistaminen ja kestävästä julkisesta taloudesta huolehtiminen on hyvä ymmärtää kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeänä yhteiskunnan kriisinsietokykyyn liittyvänä työnä, jolla varmistetaan ja turvataan julkisen hallinnon toimintakyky ja laajemminkin yhteiskunnan toimintakykyä.

Koronaepidemian vaikutusten hallinta sekä kansalaisten ja elinkeinoelämän taloudellisten vahinkojen rajaaminen on aiheuttanut mittavan julkisen talouden velanoton. Yhteensä vuosina 2020-2021 julkisen velan arvioidaan kasvavan reilusti yli 30 mrd. euroa, josta pääosan voi arvioida aiheutuneen koronasta. Korona-velan kasvuun vaikuttavat niin suhdanneautomatiikka eli verotulojen supistuminen ja työttömyysmenojen kasvaminen taantumassa kuin hallituksen päättämät, hyvin perustellut tukitoimet epidemiasta aiheutuvien haittojen pienentämiseksi. Kaiken kaikkiaan Suomi onnistui koronakriisin hoidossa erinomaisesti. Siitä kannattaa olla ylpeä.

Kriisin jälkeen on tärkeää saada julkinen talous kestävälle uralle. Jotta myös tuleviin kriiseihin kyetään reagoimaan niiden edellyttämällä tavalla, on huolehdittava julkisen talouden velanhoitokyvystä sekä varauduttava ennakkoon kerryttämällä riittäviä taloudellisilla puskureilla. Julkisen talouden puskureita voidaan vahvistaa kestävällä kasvulla ja julkisen hallinnon ja laajemminkin julkisen sektorin kustannustehokkuuden ja tuottavuuden lisäämisellä. Talouskasvun vauhdittaminen julkista taloutta vakauttavaksi edellyttää selvää Suomen talouden tuottavuuskasvun vauhdittamista, työllisyyden lisäämistä ja muutoinkin talouden suorituskykyä lisäävää rakenteiden kehittämistä.

Kriisinkestävän hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen perusta on kestävä ja vakaa julkinen talous, josta on jatkuvasti pidettävä huolta meitä itseämme ja tulevia sukupolvia varten.

Juha Majanen
Valtiosihteeri kansliapäällikkö
Valtiovarainministeriö