Miksi osallisuus on turvallisuuden peruskallio?
Turvallisuuden tunteemme on tänäkin syksynä järkkynyt monella tavalla. Suurvaltojen toiminta on entistä vaikeammin ennustettavaa, ilmastonmuutokseen reagointi nostattaa ristiriitaisia tunteita ja esimerkiksi Kuopion surullinen kouluampumatapaus nostaa monella pelkoa pintaan.
Yhteiskuntarauha perustuu luottamukseen. Luottamukseen siitä, että jokaisella on tilaa ja mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan ja elää hyvää elämää. Samalla yhteiskuntaan osallistuminen vaatii entistä enemmän osaamista: nykyisin lukutaidon lisäksi tarvitaan yhä enemmän esimerkiksi medialukutaitoa, digiosaamista ja monimutkaisten syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämystä.
Totuuden jälkeisenä aikana on vaikea erottaa totta ja valhetta – ja kummallekin löytyy aina vahvistus somesta. Informaatiovaikuttaminen ja trolliarmeijat ovat totta ja ne pyrkivät rapauttamaan luottamusta.
Ilman riittävää koulutusta ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä putoaa ulkopuolelle.
Nostan esiin muutaman kovan faktan:
Seuraavan 10 vuoden aikana Suomessa tuhoutuu vähintään yli 3 miljoonaa työpaikkaa ja syntyy hieman enemmän uusia.
Joka yhdeksänneltä nuorelta puuttuu peruskoulun jälkeen jatko-opinnoissa tai työelämässä tarvittavat valmiudet. Oppivelvollisuusiän pidentämisestä voidaan olla montaa mieltä, fakta on kuitenkin, että pelkän peruskoulun varassa on 25-vuotiaista suomalaisista noin 16 prosenttia ikäluokasta. Tämän joukon tilanne työmarkkinoilla on heikko.
Kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella on noin 40 prosenttia pelkän peruskoulun suorittaneista 25-vuotiaista.
Suomi ikääntyy nopeasti ja syntyvyys on romahtanut.
Työllistymistä haittaa se, ettei koulutus vastaa työssä vaadittavaa osaamista, ja työkokemus tai puutteet muissa työn vaatimissa taidoissa estävät työllistymistä.
Hyvinvointivaltion turvaaminen edellyttää työllisyysasteen nostoa nykyisestä 75 prosenttiin, pidemmällä aikavälillä 78, jopa 80 prosenttiin.
Kovat faktat eivät saa hyydyttää, vaan niiden pitää kannustaa meitä toimimaan. Meillä ei ole varaa siihen, että niin moni jää ulkopuolelle, eikä meillä ei ole varaa siihen, että työnantajat jäävät ilman tarvitsemiaan osaajia.
Meidän on ylläpidettävä ja luotava sellaisia rakenteita, jotka varmistavat osallisuuden toteutumisen ja osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen.
Koulu- ja opiskelujärjestelmämme pitää tunnistaa putoamisvaarassa olevat ja pitää heistä kiinni.
Tarvitsemme entistä enemmän työelämälähtöistä jatkuvaa oppimista ja myös tutkintoon johtamatto-man koulutuksen lisäämistä. Järjestelmien pitää olla joustavia siten, että ne taipuvat nopeisiin muu-toksiin ja mahdollistavat räätälöidyt työelämälähtöiset ratkaisut.
Elinikäinen oppiminen ei Suomessa vieläkään toteudu niin hyvin kuin pitäisi. Instituutiokeskeinen koulutus ja tutkintokeskeisyys, rahoitusjärjestelmän jäykkyys, kannustimien puute alueelliseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen sekä heikko toimeentulo oppimisen aikana heikentävät motivaatiota elinikäiseen oppimiseen.
Osaamisen kehittämisessä ja työllisyyden edistämisessä valtion, kuntien, TE-hallinnon, opetushallinnon, oppilaitosten ja työnantajien tulee toimia yhteistyössä.
Tarvitsemme huippuosaajia, mutta samaan aikaan meidän pitää puhua myös siitä, miten ikääntyvät, osatyökykyiset, työttömät, ja nuoret, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa sekä maahanmuuttajat pidetään mukana.
Meidän pitää panostaa jatkuvan oppimisen kehittämiseen ja erityisesti nuoren aikuisten koulutustason nostoon.
Ohjaus- ja urasuunnittelupalveluiden pitää olla kunnossa ja tukemassa jatkuvaa oppimista.
Työssäolevien ja työtä hakevien tietoyhteiskuntataitoja on vahvistettava.
Lisäksi meidän on nopeutettava maahanmuuttajien työllistymistä ja kevennettävä ulkonaisen työvoiman rekrytointiprosessia.
Monessa asiassa pätee se, että ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Ennen tuota sanontaa käytettiin sotaväen asioissa, nyt se soveltuu koko yhteiskunnan turvallisuuteen. Turvallisuutta ja luottamusta lisää, kun pystymme pitämään kaikki mukana.
Ulkopuolelle jääminen ja osaamisen puute eristävät. Siksi osallisuus ja osaaminen ovat turvallisuuden peruskallio.
Jari Gustafsson
Kansliapäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö