Suomen sotilastiedustelun uusi askel

Ajanmukainen ja tehokas sotilastiedustelu on Suomen puolustukselle elintärkeää.

Puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin kuuluu maamme alueellisen koskemattomuuden, kansan perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen aseellisen hyökkäyksen tai sitä vastaavan ulkoisen uhan kohdistuessa Suomeen. Tehtävien täyttäminen on mahdotonta ilman sotilastiedustelun tuottamaa tilannekuvaa lähialueidemme sotilaallisesta toiminnasta ja tuota tarvittaessa ennakkovaroitusta maahamme kohdistuvasta sotilaallisesta uhasta.

Suomen sotilastiedustelua on kehitetty taitavasti ja määrätietoisin askelin. Erinomainen esimerkki tästä on puolustusvoimiin vuonna 1927 perustettu signaalitiedustelu, joka on pystynyt tuottamaan maamme poliittiselle ja sotilaalliselle johdolle päätöksenteossa tarvittavia tietoja niin sodan kuin rauhankin aikana, oli kyseessä sitten talvisodan mottitaistelut, Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944, Tšekkoslovakian miehitys 1968, Afganistanin sota 1979 – 89 tai Neuvostoliiton hajoaminen 1991, uudemman historian tapahtumista puhumattakaan.

Nyt on sotilastiedustelussa otettava uusi askel. Koska digitalisaation myötä merkittävät tiedot ovat siirtyneet tietoverkkoihin ja tietojärjestelmiin, on myös tiedustelu kyettävä kohdistamaan niihin. Kyberulottuvuus on tuonut mukanaan uusia uhkia, mutta se myös antaa mahdollisuuden kerätä maamme turvallisuuden kannalta entistä merkittävämpiä tietoja päätöksenteon tueksi.

Suomen hallitus esittää ohjelmassaan lainsäädäntöä ulkomaantiedusteluun ja tietoliikennetiedusteluun. Puolustusministeriön asettama työryhmä onkin aloittanut jo työnsä ja valmistelee ehdotuksen puolustusvoimien tiedustelua koskevaksi lainsäädännöksi.

Puolustushallinto ei selviä mittavasta työstä yksin. Tarvitaan laajaa yhteistyötä valtioneuvoston sisällä ja mm. elinkeinoelämän kanssa. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita se, että liikenne- ja viestintäministeri lupasi lainsäädäntöprojektien käynnistämisen tiedotustilaisuudessa ministeriönsä asiantuntemuksen tärkeänä pitämälleen hankkeelle tiedustelulainsäädännön aikaansaamiseksi. Yhtä lailla on tärkeää pitää eduskunta tietoisena hankkeen etenemisestä alusta alkaen.

Mistä näissä sotilastiedustelulle säädettävissä toimivaltuuksissa sitten on oikeastaan kyse? Tietoliikennetiedustelu tarkoittaisi maamme rajat tietoliikennekaapeleissa ylittävään tietoliikenteeseen kohdistuvaa tiedonhankintaa mahdollisesti tuomioistuimen tai vastaavan ulkopuolisen toimielimen luvalla toteutettavaa tarkasti rajattua ja kohdennettua tiedustelua.

Tietoliikennetiedustelu ei siis olisi verkko- eikä massavalvontaa, koska se ei kohdistu kaikkeen verkkoliikenteeseen. Tarkoituksena ei ole valvoa tietoverkkoja, vaan löytää luvanvaraisten hakuehtojen perusteella maan rajat ylittävästä tietoliikenteestä Suomen turvallisuuden kannalta oleellista liikennettä. Perusoikeutena turvattuun luottamuksellisen viestin salaisuuteen voidaan puuttua, jos lainsäädännössä pystytään säätämään perusoikeuksien rajoittamisesta riittävän tarkkarajaisesti, ennakoitavasti sekä pystytään turvaamaan yksilön oikeusturva. Puuttumisen pitää olla perusteltua. Perusoikeuksien toteutumisesta on pidettävä huolta kautta linjan lainsäädäntötyössä.

Edellä sanotun lisäksi tiedustelulainsäädännön tulisi taata perusoikeudet, sen pitää perustua lakiin, tiedustelun on palveltava hyväksyttyjä tarkoitusperiä, sen on oltava välttämätöntä ja saavutetun hyödyn tulee olla suhteessa suurempi kuin haittojen. Tiedustelun tulisi olla mahdollisimman läpinäkyvää, mistä voidaan huolehtia säätämällä esimerkiksi raportoinnista, informointivelvollisuudesta sekä tiedustelun ulkopuolisesta parlamentaarisesta sekä oikeudellisesti valvonnasta. Valvontaorganisaatiolla tulisi olla pääsy laillisuuden todentamiseksi tarvittaviin tietoihin salassapidon sitä estämättä.

Tietoliikennetiedustelun vaihtoehtoja ja toimintatapoja on selvitetty tarkkaan puolustushallinnossa. Edelleen on hyvä painottaa sitä, että vieraiden valtioiden viranomaisten tietoliikenteeseen kohdistuva tietoliikennetiedustelu saattaa olla mahdollista muuttamatta nykyistä perustuslakia. Perustuslain tarkastelemista kansallisen turvallisuuden näkökulmasta ei pidä sitäkään arkailla, mutta sotilastiedustelun kehittämisen kannalta on joka tapauksessa ehdottoman tärkeää päästä etenemään tietoliikennetiedustelusta säätämisessä jo tämän hallituskauden aikana.

Toisena toimivaltuuskokonaisuutena ollaan luomassa lainsäädäntöpohjaa ulkomaan tiedusteluun. Tämä tarkoittaisi ulkomailla tapahtuvaa henkilötiedustelua ja tietojärjestelmätiedustelua eli tiedonkeräystä tietojärjestelmistä tiedonhankintasovelluksia käyttäen. Lainsäädännön olisi tarkoitus mahdollistaa tiedonhankinta myös sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa ja siten parantaa operaatioissa palvelevien suomalaisten turvallisuutta. Tästä kokonaisuudesta vallitsi jo tiedonhankintaa selvittäneessä työryhmässä selkeä yksimielisyys.

Lyhyesti kiteyttäen lainsäädäntöhankkeella luodaan ajan tasalla olevat toimivaltuudet sotilastiedustelulle, joka tapahtuu poliittisen ja hallinnollisen valvonnan alla ja kansalaisten perusoikeuksista huolehtien.

Olemme ottamassa erittäin merkittävää askelta Suomen tiedustelun kehittämiseksi. Kehitettävän lainsäädännön myötä saa sotilastiedustelu työkalupakkinsa kuntoon, tuottaa ajanmukaisen tilannekuvan myös muuttuvassa toimintaympäristössä ja kykenee täyttämään tehtävänsä valtiojohdon ja sotilasjohdon tukemisessa myös tulevina vuosikymmeninä.