Toimiva kokonaisturvallisuuden malli sekä siihen liittyvä varautuminen ja valmius ovat osa Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevää kynnystä. Puolustuskyky muodostaa olennaisen osan kokonaisuudesta ja tukee samalla muita turvallisuuden osa-alueita. Puolustus tarvitsee kokonaismaanpuolustusta ja sen yhteensovittaminen osaksi kokonaisturvallisuutta on suomalaisen mallin menestyksen edellytys.
Viranomaisyhteistyö on osa kokonaisturvallisuusajattelun ydintä. Keväällä 2020 sadat varusmiehet toimivat virka-aputehtävässä poliisin tukena Uudenmaan sulun aikana maakunnan rajalla.
Kuva: Puolustusvoimat.
Ennakoivan varautumisen lisäksi tarvitaan myös säännöllistä harjoittelua yhdessä
Turvallisuuskomitea ja sen sihteeristö seuraavat aktiivisesti toimintaympäristön muutoksia. Koostamme vuosittain hallinnonalojen raporttien pohjalta yhteiskunnan turvallisuusraportin, jolla yhteiskunnan varautumisen tilaa esitellään myös ylimmälle valtiojohdolle ja eduskunnan valiokunnille. Varautumisessa ja harjoitustoiminnassa yhteistyö valtioneuvoston kanslian kanssa on avainasemassa. Kokonaisturvallisuutemme kehittämistä tullaan jatkossakin käsittelemään Turvallisuuskomitean lisäksi myös muilla varautumisen foorumeilla, kuten valmiuspäällikkö- ja valmiussihteerikokouksissa. Nämä foorumit ja Turvallisuuskomitean sihteeristö toimivat myös varautumisen institutionaalisena muistina.
Parhaillakaan suunnitelmilla eikä kovallakaan harjoittelulla voida koskaan estää yllättävien häiriötilanteiden syntyä. Vakavan häiriötilanteen ilmetessä olemme käytännössä aina ainakin osittain uuden edessä. Onnistumisen edellytyksenä on suomalaisen kokonaisturvallisuuden mallin pohjalle rakentuvan järjestelmän tilanteen mukainen joustavuus. Hallinnonalojen siiloutuminen on ongelma. Turvallisuuskomitea toimii poikkihallinnollisesti varautumisen yhteen sovittajana ja pyrkii toiminnallaan estämään siiloutumisen. Yhdessä tekemällä olemme vahvempia!
Yhteinen tilannekuvan muodostaminen ja strateginen viestintä kriisijohtamisen keskiössä
Varautumista ja valmiutta ei pysty rakentamaan täysin portaattomaksi ja rajattomaksi. Toimivaltaisen viranomaisen periaatteen rinnalle tarvitsemme myös kattavan ja ajantasaisen yhteisen tilannekuvajärjestelmän päätöksenteon ja toimeenpanon tueksi. Merkittävää kehitystä on jo tapahtunut. Havaintojen perusteella erityinen tarve yhteensovittamiselle on hallinnonalojen saumakohdissa, mitkä voidaan löytää harjoituksissa ja toimeenpanosuunnitelmia vertailemalla. Johtamisjärjestelmän ja -rakenteen on kyettävä myös jatkossa monihäiriötilanteiden johtamiseen.
Hybridiuhkien ja erilaisten häiriötilanteiden torjunnassa kansalaisten luottamus viranomaisiin on avainasemassa. Toimivat ja selkeästi viestityt viranomaisten ohjeet ovat hyvä keino ylläpitää tuota luottamusta. Kansalaisten luottamus viranomaisiin on keskeisessä roolissa myös henkisen kriisinkestävyyden ylläpidossa. Nykyisessä sosiaalisen median ympäristössä luotettavuuden ylläpito vaatii viestinnältä erityistä huolellisuutta ja nopeutta. Olemme tässä myös onnistuneet, kuten Koronavilkku-sovelluksen noin 2,3 miljoonaa latauskertaa osoittavat.
Viranomaisten yhteistoimintakyky syntyy yhdessä harjoittelemisen kautta. Porin prikaatin Suojelun osaamiskeskus pystytti kenttälaboratorion Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päärakennuksen eteen syyskuussa 2020. Harjoituksessa testattiin, miten kenttälaboratoriota voisi hyödyntää covid-19-diagnostiikassa THL:n tukena. Samalla THL antoi asiantuntijatukea testauksen ja tulosten analysoinnin pystyttämisessä.
Kuva: Puolustusvoimat / Daniel Averine
Hienot suunnitelmat on saatava myös käytäntöön
Nykyinen kriisi on osoittanut myös huoltovarmuuden sekä alue- ja paikallistason merkityksen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Toimitusketjujen ja kriittisten materiaalien saatavuuden varmistaminen sekä elintärkeän tuotannon kotiuttaminen ovat nousseet useiden toimenpidelistalle. Turvallisuuskomiteassa viranomaisten lisäksi on edustettuna myös elinkeinoelämä ja järjestöt. Yhteistyö näiden kanssa on osoittanut välttämättömyytensä ja hyödyllisyytensä myös pandemian aikana. Jatkossa on tärkeätä, että heidän tietoa ja osaamista hyödynnetään entistäkin paremmin kokonaisturvallisuutemme hyväksi.
Kokonaisturvallisuuden toteuttamisessa merkittävä rooli on myös maanpuolustuskursseilla. ”Maanpuolustushenkeä tarvitaan edelleen” totesi presidentti Niinistö lokakuun puolivälissä Maanpuolustuskurssiyhdistyksen esitelmässä. Maanpuolustushengestä ja maanpuolustuskurssien merkityksestä ovat kertoneet myös koronakriisin avainhenkilöiden takinpielessä varsin usein näkyneet Maanpuolustuskurssiyhdistyksen merkit. Kokonaisturvallisuuden mallin ympärille rakentuvaa opetusta arvostetaan vuosikymmenestä toiseen.
Tulevaisuudessa suomalaisen kokonaisturvallisuuden toimivuuden tulevat haastamaan monilukuiset tekijät teknologisista kehitysaskeleista, kuten 5G-verkoista ja tekoälystä, aina sosiaalisiin muutoksiin ja globaalitason ongelmiin. Järjestelmämme kehittäminen on välttämätöntä, jotta myös tulevaisuudessa pidetään kansalaisten luottamus, osoitetaan ennaltaehkäisevää kykyä ja olemme toivottu kumppani kansainvälisesti. Aloittaessani tänä syksynä Turvallisuuskomitean pääsihteerinä olen kiertänyt tapaamassa kokonaisturvallisuuden avaintoimijoita kansliapäälliköistä viranomaisiin sekä järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia. Heitä kaikkia on yhdistänyt halu kehittää yhdessä suomalaista kokonaisturvallisuutta. Tältä pohjalta olen varma, että koronakriisin oppien ansiosta olemme yhdessä entistäkin vahvempia.
Petri Toivonen
Turvallisuuskomitean pääsihteeri