Kokonaisturvallisuus ja ulkomaalaisten maanomistus Suomessa

Viime aikoina on keskusteltu siitä, tulisiko ulkomaalaisten maankaupat asettaa luvanvaraisiksi tai jopa kieltää ne kokonaan. Myös eduskunnassa oli viime vuonna lakialoite, jonka tavoitteena oli kiristää ETA-maiden ulkopuolisista maista tulevien oikeutta ostaa kiinteistöjä Suomesta. Lakivaliokunta ei ottanut asiaa käsiteltäväkseen.

Maanomistusolot ovat olleet kriittisen tarkastelun kohteena ja erilaisten kriisien aiheuttajia jo vuosisatoja. Maakauppoja voidaankin tarkastella monista lähtökohdista. Turvallisuuskomitean tarkastelukulmana on yhteiskunnan kokonaisturvallisuus ja erityisesti strategisten kohteiden turvallisuus. Komitean tehtäviin kuuluu yhteiskunnan seitsemän elintärkeän toiminnon turvaaminen ja niitä koskevien ministeriöiden hallinnonalojen 49 strategisten tehtävien varautumisen yhteensovittaminen. Perusvaatimus on, että yhteiskunnan elintärkeät toiminnot kyetään turvaamaan niin normaali- kuin myös poikkeusoloissa.

Turvallisuuskomitean tehtävänä ei ole arvioida sitä, millä tavalla eri valtioiden kansalaiset hankkivat kiinteistöjä sijoitusmielessä, virkistyskäyttöönsä tai elinkeinonsa harjoittamista varten Suomessa. Komitean kannalta keskeistä on se, että kiinteistöjen ulkomainen omistus ei saa vaarantaa yhteiskuntamme toimintaedellytyksiä tai elintärkeitä toimintoja.

Keskeinen kysymys on se, millä kriteereillä voimme todeta jonkin kiinteistön omistamisen turvallisuusuhkaksi. Yksiselitteisen ja kaiken kattavan vastauksen antaminen on erittäin vaikeaa. Kiinteistön hankinta, omistus ja käyttö voivat normaalioloissa olla sellaiset, ettei mitään konkreettista ongelmaa ole olemassa. Olosuhteiden muuttuminen voi aiheuttaa hyvinkin merkittäviä muutoksia myös turvallisuusarvioinnissa. Tämä näkökohta on otettu huomioon myös voimassa olevassa lainsäädännössämme.

Pakkolunastuslaki puolustustarkoituksiin turvaa puolustusvoimien tehtävien toteuttamisen. Lain perusteluissa todetaan, että tavanomaisia puolustustarkoituksiin lunastettavia kohteita ovat varuskuntien kasarmialueet, harjoitusalueet ja ampuma-alueet, lentokenttäalueet, varikko- ja varastoalueet suoja-alueineen, viesti- ja tutka-asema-alueet, sekä lisäksi aluehankintoihin liittyvät tiet ja yhdyskuntatekniikan edellyttämät alueet.

Suomessa on voimassa myös pakkolunastuslaki yleiseen tarpeeseen. Kysymys kuuluukin, miten tämä säädös on sovellettavissa edellä esitettyjen kokonaisturvallisuuden tarpeiden turvaamiseksi.

Etuostolainsäädäntö muodostaa toisen järjestelyn. Kuntien on mahdollista käyttää etuosto-oikeutta saadakseen omistukseensa maa-alueita yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Tällaista etuosto-oikeutta ei ole olemassa valtion viranomaisilla. Tätä mahdollisuutta meidän on pohdittava, sillä se on keinona pakkolunastusta pehmeämpi.

Valmiuslakiin sisältyy säännöksiä maa-alueiden käyttöön ottamisesta lain toimivaltuuksin. Näiden toimivaltuuksien käyttö on mahdollista vain poikkeusoloissa, joiden määrittely saattaa asettaa meille haasteita normaaliolojen aikana tapahtuvien ns. hybridihyökkäysten torjumisessa.

Meillä on siis jo voimassa asian osin kattava lainsäädäntö, mutta uudentyyppiset riskit ja uhkat edellyttävät asian tarkastelua kokonaisturvallisuuden ja muuttuneen turvallisuusympäristön näkökulmasta. Samalla on luonnollisesti myös lisättävä viranomaisten valppautta ja valmiutta hyödyntää jo olemassa olevien lakien antamia mahdollisuuksia.

Arto Räty
Puheenjohtaja, Turvallisuuskomitea
Kansliapäällikkö, puolustusministeriö