Kun kansa elää kortilla

Väestön elinmahdollisuuksien turvaaminen on valtion keskeisimpiä vastuita. Huoltovarmuuden turvaaminen on kuulunut koko Suomen itsenäisyyden ajan turvallisuuspoliittisiin tavoitteisiin. Kuitenkin huoltovarmuustavoitteiden kehityksessä on eri aikakausina ollut selviä kehitysvaiheita taloudellisen maanpuolustuksen, kylmän sodan uhkakuvien, varastoinnin ja kansallisen huoltovarmuuden kautta EU:n, globalisaation ja verkostotalouden synnyttämään jatkuvuudenhallintaan ja toimivuuden turvaamiseen.

Perinteinen huoltovarmuuden tavoitteenasettelu lähti aikanaan varautumisesta ankarimpiin kriiseihin. Toisen maailmansodan melskeissä Suomen kansa eli kirjaimellisesti kortilla, jossa korttipelissä oli yksittäisellä pelaajalla parhaimmillaan yhtä aikaa käytettävissä 51 erilaista ostokorttia. Mitä erilaisimmat hyödykkeet olivat kansanhuoltoviranomaisten kontrollin alaisina. Kun Suomen kansa heikoimmillaan, oli kansanhuolto voimakkaimmillaan, onneksi. Työ- ja elinkeinoministeriön edeltäjän kansanhuoltoministeriön noin kymmenen toimintavuoden aikana yhteisenä nimittäjänä ministeriön toimialan tehtäviä hoitaneilla 21 eri puolueita edustaneilla ministereillä oli se, että he kaikki luopuivat mielellään salkustaan. Viranomaisen työ oli silloin sangen epäkiitollista.

Kaikesta huolimatta Suomen kansa selviytyi. Nuoren yhteiskunnan niukoista voimavaroista huolimatta kriisitilanteeseen oli ennakkoon varauduttu. Kovina aikoina kansa kirjaimellisesti puhalsi yhteen hiileen.

Kansanhuollon ajoista huoltovarmuuden tarve ja painopisteet ovat yhteiskunnan kehityksen myötä muuttuneet sisältämään poikkeusolojen ohella myös ne vakavat häiriötilanteet, joissa markkinamekanismi ei tuota riittävää huoltovarmuutta. Samalla turvaamisen keinovalikoima on monipuolistunut laajaksi ja jatkuvasti kehittyväksi, jossa on ollut tilaa niin perinteelliselle materiaaliselle huoltovarmuudelle kuin jatkuvuudenhallinnalle. Huoltovarmuutta (ent. puolustustalous) on huolenpito ja yhteistyö yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseksi, perustana talouden luontaiset rakenteet eli markkinoiden toimivuus, kilpailukykyinen talous ja elinkeinoelämän oma sopeutumiskyky yllättävissä tilanteissa. Huoltovarmuuden tavoitteet, ongelmien tarkastelukulma ja toimenpiteet pyritään sopeuttamaan sellaisiksi, että ne vastaavat oikeisiin haasteisiin ja koostuvat toimenpiteistä, jotka ovat toteuttamiskelpoisia ja tehokkaita modernissa, kansainvälisessä, taloudellisessa ympäristössä.

Huoltovarmuus luodaan ja ylläpidetään Suomessa julkisen vallan, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimivalla yhteistyöllä. Kukin ministeriö kehittää huoltovarmuutta omalla toimialallaan, työ- ja elinkeinoministeriön yhteen sovittaessa tätä varautumistyötä.

Muuttuvassa turvallisuusympäristössä viranomaisen työ on edelleen sangen haastavaa. Yleistä talouskehitystä kuvaa epävarmuus. Markkinoiden ja verkottumisen merkitys huoltovarmuudelle on yhä kasvamassa. Huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toimivuuden turvaamisen mahdollistavat globaalit energia-, resurssi-, informaatio-, logistiikka- ja talousvirrat ovat Suomelle elintärkeitä. Markkinat eivät tuota huoltovarmuutta entiseen tapaan. Uudet uhkakuvat ovat arvaamattomia. Nyky-yhteiskunta on häiriöherkkä ja haavoittuva. Kansa elää osto- ja luottokorteilla. Riippuvuuksien hallinta ja mielikuvat ovat tulleet vahvemmin vallankäytön muodoksi epävarmuuden ja konfliktien maailmassa, mikä edellyttää uusia näkökulmia huoltovarmuustyöhön.

Varautumisen tarve ei ajan myötä ole vähentynyt. Perinteelliset turvallisuuspoliittiset uhkakuvat eivät ole kadonneet Euroopasta. Ankarimpiin huoltokriiseihin varautuminen on edelleen kansallisella vastuullamme. Maamme omintakeinen julkinen-yksityinen -kumppanuus (huoltovarmuusorganisaatio) on jatkossakin keskeinen, moderni, tehokas ja kehittämisen arvoinen tapa hallita yhteiskunnan huoltovarmuusriskejä. Erotuksena kansanhuollon ajoista tänä päivänä on tärkeää muistaa myös omavastuu ja -varautuminen, koska varautuminen on koko kansan voimavarojen hyödyntämistä valtionjohdosta paikallistasolle ja yksilöön asti.

Erkki Virtanen
Kansliapäällikkö
Työ- ja elinkeinoministeriö