Mahtava varautumisvuosi takana

Kertasimme sihteeristössämme kulunutta vuotta ja havahduimme huomaamaan, kuinka paljon onkaan tapahtunut yhteisen turvallisuutemme kehittämiseksi. Kiteytetäänpä vuoden huippukohdat:

Informaatiovaikuttamisen osaamista

Suomalaisen yhteiskunnan kriisinsietokykyä edistettiin laajimmin vaalihäirintään varautumisen koulutusohjelmalla, jota valmisteltiin oikeusministeriön johdolla. Ohjelma saavutti paitsi vaalivirkailijat, poliittiset liikkeet ja puolueet, viranomaiset, myös median ja kansalaiset. Vaalihäirintään varautumisen lisäksi parannettiin tietoisuutta informaatiovaikuttamisen muodoista ja toimenpiteistä, joita jokainen esimerkiksi sosiaalista mediaa hyödyntävä voi käyttää.

Kyberturvallisuutta

Huomiota herättivät kyberhyökkäystapaukset erityisesti kuntatasolla. Kesäkuussa Lahden kaupungin verkossa havaittiin haittaohjelma. Vaikuttaminen kohdistui Lahden kaupungin sekä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän verkkoihin ja haittaohjelma ehti levitä tuhanteen työasemaan. Heinäkuussa Kokemäen kaupungin työntekijät havaitsivat kiristyshaittaohjelman kaupungin sisäisessä verkossa. Sittemmin syyskuussa Porin kaupungissa huomattiin tietomurto opetusverkossa. Poliisille tehtävän rikosilmoituksen lisäksi kyberhyökkäyksistä on suositeltavaa ilmoittaa liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskukselle. Traficomin sivuilta voi myös seurata kyberturvallisuuteen liittyviä varoituksia ja haavoittuvuuksia.

Suomalaista kyberturvallisuutta edistettiin päivittämällä Suomen kyberturvallisuusstrategia. Vuoden mittaan järjestettiin lukuisia tilaisuuksia ja analysoitiin menneiden vuosien tutkimuksia. Valtioneuvoston lokakuussa antaman periaatepäätöksen kolme kehityskärkeä ovat kansainvälisen toiminnan kehittäminen sekä johtamisen ja osaamisen parantaminen. Toimenpiteet kootaan kehittämisohjelmaksi, joka mahdollistaa paremman tilannekuvan kansallisesta kyberturvallisuudesta ja kehittämisprojekteista.

Varautumisyhteistyön kehittämistä

Helmikuun puolivälissä juhlimme ministeriöiden valmiuspäällikköjärjestelmän 40-vuotista taivalta. Yhteistyötarpeesta käynnistynyt poikkihallinnollinen verkostoyhteistyö on tuottanut selkärangan nykyisille horisontaalisille varautumisen ja valmiuden yhteistyöfoorumeille.

Kuluneena vuonna aloitettiin valmiuspäälliköiden, valmiussihteerien ja ministeriöiden valmiushenkilöstön kouluttaminen yhteisen suunnittelun perusteisiin. Koulutuksen järjesti Maanpuolustuskorkeakoulu ja opit siirretään käytäntöön tulevan vuoden valmiusharjoituksissa.

Muita mainittavia kaikkia hallinnonaloja koskevia varautumisen yhteistyösuorituksia olivat kansalaispalveluksesta tehty virkamiesselvitys ja kokonaisturvallisuuden ennakointiseminaari.

Teoriasta käytäntöön

Poikkihallinnollisuus ja yhteinen tekeminen ovat keskushallinnon varautumisessa ja valmiustyössä nykyään ennemmin lähtökohta kuin poikkeus. Pysyvät ja aktiiviset yhteistyöfoorumit toteuttavat tehokkaasti yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (Vnp 2017) kuvattuja periaatteita. Sosiaalipsykologi Kurt Lewinin oivallus ”mikään ei ole niin käytännöllistä kuin hyvä teoria” toimii.

Vuoden 2020 aiheita

Tulevana vuonna jatkamme kokonaisturvallisuuden edistämistä totuttuun tapaan hallinnonalojen esittämistä aiheista. Vahvasti nousussa olevia teemoja ovat henkinen kriisinkestävyys ja sen alalta erityisesti ensilinjan auttajien henkinen kestävyys, jossa varsinkin pelastustoimi on ottanut viimeksi merkittäviä askelia. Henkistä hyvinvointia kehittävän MentalFireFit-hankkeen hankepäällikkönä toiminut ja Vuoden Palomies-palkinnon voittanut Saku Sutelainen korostaakin henkisen työsuojelun merkitystä pelastustoimessa. Hankkeen rahoitus jatkuu onnekkaasti vuosille 2020—2021. Tarkoituksenamme on kartoittaa eri hallinnonalojen kriisituen tarpeita ja mahdollisuuksia sekä kehittää tietoisuutta sekä yhteisiä projekteja.

Turvallisuuskomitean sihteeristö toivottaa rauhallista joulua ja menestystä tulevaan vuoteen,

Pääsihteeri Vesa Valtonen