Poikkeusolojen organisaatio poikkeusoloissa

Pääesikunnan päällikkö Eero PyötsiäPuolustusvoimat varautuu normaalioloissa poikkeusoloja varten. Nyt Suomeen on ensimmäistä kertaa sotiemme jälkeen julistettu poikkeusolot, joten on hyvä hetki tarkastella, kuinka tähän mennessä olemme tästä selviytyneet.

Suomi on ollut poikkeusoloissa 16.3.2020 alkaen. Tästä huolimatta Puolustusvoimat toteuttaa lakisääteisiä tehtäviään edelleen normaaliolojen toimivaltuuksin – Valmiuslain käyttöön otetut toimivaltuudet eivät tuoneet Puolustusvoimille lisätoimivaltuuksia, eikä niille ole ollut tarvettakaan. Normaaliolojen toimivaltuuksinkin Puolustusvoimilla on edelleen korkea valmius kaikkien tehtäviensä suorittamiseen. Ennakoidusti ajoitetut toimenpiteet, muun muassa tärkeimpien toimintojen hajauttaminen ja varmentaminen, ovat varmistaneet sen, että johtamis- ja päätöksentekokyky sekä maamme alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen valmius ovat säilyneet ennallaan.

Koronakriisi on todistanut kokonaisturvallisuuden ytimen eli eri viranomaisten yhteistoiminnan ja keskinäisen tuen tärkeyden. Oikea käsitys eri toimijoiden rooleista, suorituskyvyistä ja tukimahdollisuuksista on realistisen suunnittelun lähtökohta. Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta koronataistelua käydään ”turvallisuustimantin” niissä kulmissa, joissa Puolustusvoimien rooli on muita viranomaisia tukeva. Siksi Puolustusvoimat on koronakriisin alkuvaiheista alkaen aktiivisesti ennakoinut yhteiskunnan tukitarpeita ja reagoinut tukipyyntöihin. Terveydenhuoltoalaa on tuettu asiantuntijoilla ja materiaalilla, poliisia on tuettu Uudenmaan eristämisessä ja Rajavartiolaitosta meripelastus- ja rajavalvontatehtävissä.  Myös ulkomailla sijaitsevia lähetystöjä on tuettu. Kaikki mahdollinen tuki on pyritty antamaan -päätehtäväämme vaarantamatta.

Koronasodan jatkuessa on herännyt kansalaiskeskustelua asevelvollisten, erityisesti varusmiesten, käyttämisestä erilaisiin tukitehtäviin kaupassakäyntiavusta maataloustöihin. Tässäkin kohtaa on syytä muistaa lakiperusteet. Varusmiespalveluksen aikana asevelvolliset koulutetaan ja harjaannutetaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin – ensisijaisesti siis Puolustusvoimien ensimmäiseen lakisääteiseen tehtävään. Varusmiehet osallistuvat tuen antamiseen muille viranomaisille tietyin rajoituksin. Tuki muille viranomaisille perustuu aina virka-apupyyntöön, jonka toteuttamisen Puolustusvoimat arvioi tapauskohtaisesti. Vaikka keskustelussa olleet tukitehtävät ovatkin yhteiskunnallemme tärkeitä, on näissä tapauksissa työvoimaa etsittävä muualta kuin varusmiehistä.

Puolustusvoimien tehtävien täyttäminen nykyisessä tilanteessa edellyttää henkilöstöstä huolehtimista. Jo aiemmin mainitut ennakoidusti ajoitetut toimenpiteet ja sisäiset määräykset henkilöstön hajauttamisesta, liikkumisrajoituksista ja esimerkiksi varusmieskoulutuksen rotaatioperiaatteesta, ovat toistaiseksi pitäneet Puolustusvoimien henkilöstön sairastumistilastot varsin maltillisina. Varusmiesten koulutussuunnitelmat uusittiin nopeasti, kun joukko-osastot aloittivat koulutuksen kolmessa osastossa – yksi kasarmilla, yksi maastossa ja yksi lomalla. Nämä välttämättömät muutokset tehtiin henkilöstön yhdenaikaisen sairastumisen estämiseksi. Nopeista ja suurista muutoksista huolimatta jo nyt voidaan arvioida, että toiminnan laatu ja asevelvollistemme motivaatio ovat säilyneet korkeina.

Koronasodan tässä vaiheessa voidaan arvioida, että Puolustusvoimien ennakoidusti ajoitetut toimenpiteet ovat toistaiseksi toimineet – Puolustusvoimat on edelleen hyvässä iskussa. Samalla yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa on ollut toimivaa. Valitettavasti tämän sodan kestoa on vaikea arvioida. Vaikka uutta tietoa tuotetaan jatkuvasti, on vihollinen edelleen varsin tuntematon ja aseet sen lyömiseen rajalliset. On siis oletettavaa, että taistelu jatkuu vielä pitkään. Tehkäämme siihen asti jokainen parhaamme yhteisen vihollisen nujertamiseksi.

Eero Pyötsiä
Kenraaliluutnantti
Pääesikunnan päällikkö
Puolustusvoimat