Rajavartiolaitos – Hybridiorganisaatio

Rajavartiolaitos vastaa Suomessa rajaturvallisuudesta. Rajaturvallisuuden suhdetta sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen on syytä hieman avata tilanteessa, jossa ulkoinen toimintaympäristömme on muutoksessa.

Rajavalvonta on maassamme järjestetty tehokkaasti. Tämä perustuu kattavaan tilannetietoisuuteen, joka taas mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön ja reagoinnin. Kaikki laillisesti ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan ja maahantulo sekä maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan. Koko ulkoraja valvotaan riskianalyysiin pohjautuen. Luvattomat rajanylitykset ja muu laiton toiminta paljastetaan niin rajanylityspaikoilla kuin niiden välialueillakin, ja rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan tehokkaasti yhdessä muiden viranomaisten kanssa.

Kokonaisturvallisuuden perusratkaisu Suomessa on selkeä. Puolustusvoimat vastaa ulkoisesta turvallisuudesta ja Poliisi sisäisen turvallisuuden ylläpitämisestä. Rajavartiolaitos toimii sisäisen turvallisuuden alalla rajaturvallisuustehtävissään mutta vastaa myös ulkoisesta turvallisuudesta valvoessaan alueellisen koskemattomuutta ja ylläpitäessään puolustusvalmiutta. Molemmat tehtäväalueet hoidetaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa kumppanuusperiaatteen mukaisesti.

Olemme eläneet viime vuosikymmenet turvallisuuden kannalta vakaata aikaa. Vaikka Suomen rajoihin ei kohdistukaan tällä hetkellä rajaturvallisuutta heikentäviä uhkatekijöitä, olemme nopeasti kohdanneet tilanteen, jossa turvallisuusympäristömme ennakoiminen on käynyt aikaisempaa haastavammaksi.

Ukrainan tapahtumien johdosta Euroopan ja sen lähialueen tilanne on lähtenyt liikkeeseen, jonka suunta ja nopeus ovat vaikeasti arvioitavissa. Myös meistä maantieteellisesti kauempana olevat tapahtumat, kuten Pohjois-Afrikan tilanne ja Syyrian kriisi heijastavat vaikutuksiaan lyhyellä viiveellä Suomen rajoille. Perinteisten uhkien rinnalle on noussut uudenlaisia, nopeasti syntyviä ja vaikutuksiltaan vaikeasti ennakoitavia tilanteita. Nämä ns. hybridiuhat käsittävät rajaturvallisuuden näkökulmasta laajan kirjon tilanteita alkaen laittomasta maahantulosta, rajat ylittävästä rikollisuudesta, vierastaistelijoista ja terrorismista aina poliittis-sotilaalliseen painostukseen ja edelleen sotilaallisen voiman käyttöön.

Hybridiuhkien maailmassa avain tehokkaaseen toimintaan ovat riittävät toimivaltuudet niin sisäisen turvallisuuden tilanteisiin kuin sotilaallisen voimankin käyttöön. Osaavaa henkilöstöä, riittävää materiaalia ja kykyä valmiuden kohottamiseen vaaditaan nopeaan toimeenpanoon. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen tarvitaan puolestaan riittävät reservit. Nämä kaikki ominaisuudet yhtyvät Rajavartiolaitoksessa, mikä tekee siitä hybridiuhkien hallintaan tehokkaan organisaation.

Tehokas rajavalvonta, kyky kohottaa joustavasti valmiutta kriisin mukaisesti ja lopulta tarvittaessa toiminta osana sodan ajan joukkoja on ollut Rajavartiolaitoksen valmiudessa koko ajan johtava periaate. Uusien uhkien huomioiminen tähän yhteyteen käy luontevasti, ovat ne sitten sisäiseen tai ulkoiseen turvallisuuteen kohdistuvia – tai niiden rajamaastossa häilyviä.

Muuttuneet uhkat vaativat uusia toimintamenetelmiä ja -tapoja sekä yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa. Normaaliaikana yhteistyön merkitys sisäisen turvallisuuden toimijoiden kanssa on korostuneessa asemassa rajaturvallisuuden ylläpidossa. Alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja puolustusvalmiuden ylläpitämisessä yhteistyö puolustushallinnon kanssa on tiivistä ja jatkuvaa. Rajavartiolaitoksella on yhteistyövalmiudet, osaaminen ja toimivalta vastata sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden uhkiin.

Varautuminen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden uhkiin edellyttää Rajavartiolaitokselta erityistä osaamista ja monitahoista valmiutta. Uhkiin varautumista voidaan parhaiten rakentaa ylläpitämällä uskottava ja itsenäinen rajavalvonta. Vastuu Suomen rajoista on jakamaton, eikä sitä voida edes osittain korvata ylikansallisilla järjestelyillä. Itsenäinen tarkoittaa myös ulkorajanaapurin ratkaisuista riippumatonta rajavalvontaa. Tämä ei kuitenkaan poissulje tiivistä rajat ylittävää yhteistyötä. Itsenäisen rajavalvonnan kustannukset on luonnollisesti maksettava itse ja tässä onkin suuri haaste uskottavan rajavalvonnan ylläpitämiseksi jatkossa.

Julkishallinnon säästöt yhdessä kustannustason nousun kanssa ovat kaventaneet merkittävästi Rajavartiolaitoksen talouden liikkumavaraa. Tämä on tapahtunut huolimatta Rajavartiolaitoksen saavuttamista kumppanuushyödyistä rajaturvallisuuden ja sotilaallisen maanpuolustuksen alueilla. Resurssit on turvattu säästöpaineiden alla painopistesuunnissa kaakkoisrajalla, pääkaupunkiseudulla ja Suomenlahden alueella, mikä on väistämättä johtanut rajavalvonnan tason laskuun muilla rajaosuuksilla.

Lukuina tämä on tarkoittanut Rajavartiolaitoksen henkilöstön vähenemistä 1990-luvun alusta noin neljänneksellä. Omin toimenpitein on samanaikaisesti siirretty noin 2 500 virkamiestä uusiin tehtäviin mm. rajanylityspaikoille tarkastamaan kasvanutta rajanylitysliikennettä. Rajavartiolaitos on keventänyt organisaatiotaan lakkauttamalla ja yhdistämällä useita toimipisteitä. Toimintaa on kehitetty hankkimalla valvontatekniikkaa, lisäämällä liikkuvuutta sekä virtaviivaistamalla ja automatisoimalla rajatarkastusprosessia.

Rajavartiolaitoksen päällikkö
Kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen