Ulkoministeriön pandemiavastaus

Ulkoministeriön yksi päätehtävistä on Suomen ja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin turvaaminen. Ulkoministeriön näkökulmasta pandemian aiheuttama vakava häiriötilanne kohdistuu yhtä aikaa koko yhteiskuntaan, ulkoministeriöön ja Suomen edustustoihin maailmalla sekä ulkomailla oleviin Suomen kansalaisiin ja Suomessa pysyvästi asuviin ulkomaalaisiin.

Noin viikko sen jälkeen, kun Valtioneuvosto yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa oli 16.3. päättänyt, että Suomessa vallitsevat valmiuslain mukaiset poikkeusolot, ulkoministeriö siirtyi ulkoministeriön valmiusnormin mukaiseen toimintaan ja tilanneorganisaatioon. Tilanneorganisaation tehtävien keskiössä on ulkoministeriön toimintakyvyn turvaaminen, ulkomailla olevien Suomen kansalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien ulkomaalaisten avustaminen ja kotiuttaminen, sekä ulkomaanedustustojen toimintakyvyn sekä henkilöstön ja heidän perheidensä turvallisuudesta huolehtiminen. Tilanneorganisaatio myös tuottaa ministeriön ja valtion johdolle ajantasaista tietoa sekä ennakoi pandemian lähiajan seurauksia, rakentaen skenaarioita myös laatikon ulkopuolelta.

Pandemian levitessä tämän vuoden alkupuolella valtiot sulkivat rajojaan ja lentoyhtiöt lopettivat lentämästä. Ulkoministeriölle suuri ponnistus oli saada tuhannet jumiin jääneet suomalaiset turvallisesti kotiin. Yhteensä 16:lla ulkoministeriön koordinoimalla kotiutuslennolla Suomeen palasi noin 2000 suomalaista matkailijaa. Lisäksi noin 1200 eurooppalaista pääsi palaamaan Suomen kautta kotimaihinsa Euroopassa. Suomalaisia pääsi vastaavasti muiden maiden kautta kotiin. Tämä oli onnistuneen pohjoismaisen ja eurooppalaisen yhteistyön tulosta.

Oikea ja ajankohtainen tieto on tärkeää – organisaatio ja henkilöstö venyy

Kun kriisi iski, ihmisten tiedontarve oli valtava. Ulkoministeriöllä edustustoineen on suuri rooli ulkomailla olevien kansalaisten tiedottamisessa. Tähän panostettiin ulkoministeriössä eri viestintäkanavia pitkin ja matkustustiedotteita päivittämällä. Tilanteen jatkuvasti muuttuessa selkeän, yhdenmukaisen ja ajankohtaisen tiedottamisen tarve ei ole mihinkään kadonnut.

Ulkoministeriön edustustoverkko on merkittävä tietolähde koko valtionhallinnon tueksi sen suunnitellessa toimia pandemian hillitsemiseksi ja toisaalta välttämättömien toimien jatkumisen turvaamiseksi. Kollegamme tekevät uutterasti töitä asemamaistaan, joissa koronatilanne on usein paljon Suomea pahempi, ja liikkuminen kodin ulkopuolella on yhä hyvinkin rajoitettua. Edustustoverkon toimintakyvyn säilyttäminen ja henkilöstömme sekä heidän perheidensä turvallisuus ja hyvinvointi ovat keskeinen tehtävä.

Poikkeukselliset tilanteet sekä toimintakyvyn ja turvallisuuden varmistaminen niiden aikana edellyttävät organisaatioilta ja henkilöstöltä huolellisten varautumissuunnitelmien lisäksi joustavuutta. Organisaation ketterän jouston lisäksi ammattitaitoisen henkilöstömme sopeutumiskyky on osaltaan edesauttanut tilanteen edellyttämää turvallisuustason saavuttamista. Tämä vaatii paljon huomiota poikkeuksellisten aikojen pitkittyessä niin edustustoissa kuin Suomen päässä. Ihmiset ovat tärkein voimavaramme.

Virtuaalidiplomatia on mahdollisuus, mutta korostaa henkilökohtaisten tapaamisten merkitystä

Valtioiden kansallisten rajoitustoimien vaikutus ulkosuhteiden hoitoon – Team Finland ja vienninedistämistoimintaan, edustustojen työhön, virkamiesten ja poliittisen johdon matkustamiseen ja osallistumiseen kansainvälisiin kokouksiin – on ollut käsin kosketeltavaa.

Diplomatia on koronapandemian aikana joutunut tottumaan uusiin toimintatapoihin. Muutos on tuonut positiivisia tuloksia: kokousten siirtyminen virtuaalisiksi kohtaamisiksi on mahdollistanut enemmän avoimuutta ja suuremman osallistujien määrän niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin, kun matkustusaikataulut ja resurssikysymykset eivät rajaa osallistumista. Tapaamisia on joissain tilanteissa ollut jopa helpompi saada toteutumaan virtuaalisesti.

Toisaalta, nyt eletty pitkittynyt virtuaalidiplomatian aika on kirkastanut kasvokkain tapahtuvien, vuorovaikutukseen perustuvien tapaamisten merkitystä diplomatiassa. Virtuaalinen kanssakäyminen rajaa asioita, joita voi turvallisesti ja luonnollisesti käsitellä. Diplomatian hienovaraisemmalle alueelle, kuten luottamuksen rakentamiselle, neuvottelulle ja eriävien näkemysten tai konfliktien sovittelulle, virtuaalisuus pitkän päälle asettaa rajansa.

Pandemia on heikentänyt monissa köyhemmissä maissa humanitaarista tilannetta ja ihmisten toimeentulon mahdollisuuksia. Useissa ulkoministeriön koordinoimissa kehitysyhteystyöhankkeissa ja –ohjelmissa on jouduttu sopeuttamaan työtä rajoitusten myötä samalla, kun olemme pohtineet, miten tukea kumppanimaitamme ja kansainvälisiä järjestöjä pandemian hillitsemisessä.

Pandemia ei ole ohi

Poikkeusaikoja on eletty yli puoli vuotta, ja voimme tässä tulla vain viisaammiksi.

Ulkoministeriö on organisaationa luonteeltaan sellainen, että olemme varautuneet erilaisiin kriiseihin ja yllättäviin tilanteisiin, harjoittelemme niiden varalta ja osaamme ennakoida. Silti pandemia vaikutuksineen iski hätkähdyttävällä vauhdilla. Sen seurauksena on käynyt selväksi, että ennakoitavuus ja suunnitelmissa pitäytyminen varmistaa harkintakyvyn ja kokonaisuuden hallinnan yllättävissä tilanteissa. Virkavalmistelun tärkeys korostuu poikkeusoloissa. Kansalaisten ja yritysten näkökulmasta eri viranomaisten viestintä matkustus- ja maahantulorajoituksista on oltava selkeää ja yhtenäistä, jotta väärinymmärrykset vältetään.

Koronakriisi koskettaa laaja-alaisesti koko yhteiskuntaa ja koko maailmaa. Yhteistyön merkitystä kansallisesti ja kansainvälisesti ei voi liikaa korostaa. On ollut tärkeää, että Suomen eri viranomaiset sovittavat toimensa yhteen. Meillä on jo valmiiksi mekanismeja, joita käyttää, ja voimme niiden avulla toisiamme menestyksekkäästi tukea. Ulkoministeriö esimerkiksi tuki Huoltovarmuuskeskusta materiaalin hankkimiseksi ulkomailta. Parasta tietysti olisi, jos kykenisimme löytämään kaikkiin pandemian hillitsemistoimiin yhteisen eurooppalaisen linjan, ja jopa globaalisti yhtenäiset ratkaisut.

Kun katsotaan tulevaan, pandemian kurittaessa taloustilannetta ja vientiä yksi ulkoministeriön keskeisistä jatkuvista tehtävistä on ulkomaankaupan sujuvuuden varmistaminen ja vienninedistämistyö. Parhaillaan ulkoministeriö esimerkiksi osallistuu virtuaaliseen Team Finland -matkakonseptin kehittämiseen.

Menneeltä koronan sävyttämältä puolivuotiselta on koottu oppeja, joista ammentaa valmistellessamme toimia lähitulevaisuuteen, jonka tahtia koronavirus yhä pyrkii määräämään. Ennakoinnilla ja hyvällä valmistelulla tahtipuikko pysyy kuitenkin omissa käsissämme. Virkamiestason vuorovaikutuksen jatkamiseksi ja tiivistämiseksi ollaan parhaillaan kehittämässä virtuaalikonsultaatiomallia. Yhteiset linjaukset EU-maiden välillä toisivat ennakoitavuutta myös liike-elämälle.

Suomi on ratkaisukeskeinen maa, joka pyrkii vaikeinakin aikoina löytämään ratkaisuja hyvässä yhteistyössä muiden kanssa. Vain kansainvälisellä yhteistyöllä voimme selättää globaalin pandemian.

 

Matti Anttonen

Valtiosihteeri, ulkoministeriö